tiistai 17. syyskuuta 2019

Myyttisiä eläimiä ihan kolmeen kirjaan jakaa


Mielenkiintoinen tilanne: kirjastosta löytyi kaksi uutuutta samasta aiheesta, mystistä eläimistä. Pakkohan ne oli lukea ja esitellä samassa blogitekstissä?

Suomen myyttiset eläimet on Eero Ojasen kirjoittama ja Sirkku Linnean kuvittama teos, jossa esiin pääsevät eliöt osioissa Metsän eläimiä, Kotieläimiä, Pieniä eläimiä ja Kalat ja linnut. Kauniiden ja taidokkaiden piirroskuvien ohessa on tarinoita  yhdestä tai toisiaan muistuttavista eläimistä, mukana totta ja vanhoja uskomuksia. Tässä näyte tarinasta Monni, hauki ja muut kalat:

(...) Salaperäisin kaloista on kuitenkin jättiläsmäinen monni, jota ei pidetty oikeana tai tavallisena kalana ollenkaan, vaan se oli paholainen itse. Ainakin Hämeen järvissä aikoinan harvinaisena elänyt monni olikin hurjan näköinen suurine kitoineen ja voimakkaine viiksineen. Väitetään, että kun eräskin kalamies oli kiskonut pitkään kalaa vedestä, hän tajusi, että se oli monni, jo ennen kuin sen silmät tulivat näkyviin. Siinä paikassa loppui miehen usko, ja hän päästi peloissan saaliin takaisin. Tunnettu sanonta "nyt on piru merrassa" liittyy ilmeisesti pyydykseen joutuneeseen monniin.

Kirjan kuvitus on viehättävää, ja kansilehdillä sekä osioiden alkusivuilla on oranssisia kalliomaalausten hahmoja. Niitä voisin itse katsella vaikka kuinka kauan!

Kirjan lopussa on Kirjallisuutta- osio. Teos on isokokoinen ja niin hieno, että voisin suositella vaikka tulevan talvenjuhlan kunniaksi sitä lahjaksi - myyteistä pitäville ja eläinrakkaille lukijoille.

Lukihäirikkö esitteli Eero Ojasen ja Daga Ulvin kauniin Suomen myyttiset linnut maaliskuussa 2016.

Taidekirja on myös Liisa Kasken Myyttiset eläimet, tarua ja totta eläinten mahdista. Tässä kirjassa eläimiä esitellään aakkosjärjestyksen mukaan ja kuvituksena valokuvat oivaltavista näkökulmista. Teoksen lopussa ilmoitetaan kuvaajat. Sivuilla seikkailevat myös pienet siluettikuvat ja sivujen alalaidassa jolkottaa piirrossusi omalla matkallaan.

Liisa Kaski esitellään takakannessa folkloristiksi ja kalavalamittaisen runouden tuntijaksi. Tämä näkyy teksteissä, joten Alkusanojen termi mytologiset muotokuvat kuvaa kirjan sisältöä parhaiten!

Otan tähän pienen tekstinäyteen Näätä- kirjoituksesta:

(...) näätäturkin arvostus näkyy muistiinpanoihin asti säilyneessä perimässämme. Kehtolauluista häävirsiin näätäturkis on jotakin, jolla rakkauden kohde merkitään. Tyttövauvalle toivotaan näätälakkista sulhasta, äidille pyydetään näätäsarkka vastalahjaksi hyvän morsiamen kasvatuksesta, poissa olevaa rakasta kaivataan näätähatussaan, ja taloon saapuva sulhaskansa tunnistetaan näätäsaapikkaistaan.
Tämän tarinan lopussa on vielä:

Näätäseni, lintuseni
käsin voahtea valutti
korpin kuonoa kokosi
sen kanto kokin kätehen:
alkopa juossa miesten juoma
kahja kultani kohata. 

Myyttiset eläimet on myös selkeästi ja kiehtovasti kirjoitettu. Ainoa pieni hankaluus teoksen kanssa on sen koko, ihan rennosti sitä ei lueskella sängyllä kyljellään toinen käsi suklaalevyllä! On sen verran isokoinen ja painava.  Lahjaksi erinomainen teos.


Lisää eläimiä löytyy mainiosta elämäkerrasta  Aura Koivisto, Mies ja merilehmä, luonnontutkija Georg Stellerin kohtalokas tutkimusmatka. Steller mm. purjehti ja vaelsi 1740- luvulla Siperiassa ja haaksirikkoutui Beringinsalmelle etsiessään Alaskan rannikkoa. Hän ehti löytää ja kuvata monia kasvilajeja ja hänen mukaansa nimettiin erikoinen meressä elänyt seireenieläimiin  kuuluva stellerinmerilehmä. Joka tosin metsästettiin sukupuutton vain 27 vuodessa ensihavainnosta.

Koivisto on saanut tekstiin huumoria ja pohdintaa luonnontieteilijöiden moraalista, oikeuksista ja löydöstensä kohtaloista. Luonnollisesti Venäjän historia ja muiden ihmisten kohtalot tulevat esiin taustalla. Kirjassa on sisäkannessa karttakuva, keskellä kuvaliite ja lopussa laaja kirjallisuusluettelo sekä lista aiheeseen liittyvistä internet sivustoista.

Tämä teos puolustaa luontoa, sen pikaista suojelua ja arvostamista! Luonto maksaa ihmisten virheistä koko ajan!

Harvoin olen nauttinut näin paljon historiallisen henkilön kuvauksesta. Yksi syy on varmaan suorat lainaukset Stellerin matkapäiväkirjoista, joiden kautta lähes singahtaa menneisyyteen. Toinen syy on tekstin tyyli: helppolukuisuus ja kirjoittajan omien ajatusten selkeä kuuluminen. Näin "pölyinen historia" tavoittaa lukijan, joka ei usein tartu enakkoluulojensa mukaisesti historiallisiin aiheisiin.

Monenlaisia kirjoitushösseleitä on tulossa, joten seuraava blogikirjoitus tulee, kun sille löytyy aikaa - monia ihania kirjoja on luettu pinosta! Vältelkää syyspöpöjä, Mörri Seppälä


( ( ( ¤ ) ) )

Ojanen Eero, Suomen myyttiset eläimet (Minerva Kustannus Oy, 2019)
Linnea Sirkku, kuvitus

Kaski Liisa, myyttiset eläimet: tarua ja totta elänten mahdista (SKS, 2019)
Junkkaala Leino ja Teemu, piirroskuvat, graafinen suunnittelu
Lahtinen Kari, kuvankäsittely

Koivisto Aura, Mies ja merilehmä: luonnontutkija Georg Stellerin kohtalokas tutkimusmatka (Into, 2019)
Kyytsönen Emmi, kansi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti