Keskikesän kauniit päivät, polskuttelua puhtaissa järvissä, vettä riittää hyötykasveille ja koristekukille. Linnut laulelevat ja pörriäiset surisevat pihan kasveissa. Ruokahetkiin riittää maukkaita perunoita ja muita maanantimia. Ilmaa on helppo hengittää ja lähiympäristö tuntuu turvalliselta.
Tämän idyllin aikana oli herättelevää lukea kaksi mielenkiintoista tietokirjaa, joissa luonto ja sen tulevaisuus ovat keskeisessä asemassa.
Viheliäs tiede- ja muita vaikeita uutisia (Vastapaino, 2020) on Mari Heikkilän ja Tuukka Tammen toimittama teos tieteen, tutkimisen ja niistä kirjoittamisen haasteista. Kirjaan on haastateltu tutkijoita ja tiedetoimittajia. Esiin nousevat ns vaikeat aiheet, tutkijoiden ja toimittajien kokema negatiivinen palaute ja uhkaukset, väärän tiedon tahallinen levittäminen ja trollaaminen. Kirja yrittää antaa ohjeita kuinka vaikeista aiheista voisi kirjoittaa ja puhua.
Yksi tunteita nostattava kokonaisuus on luonnonsuojelu ja esimerkkeinä kirjassa ovat mm. susien puolesta toimijat, muovit eri olomuodoissa ja metsien hiilinielut. Metsien kestävästä kehityksestä kertoo Mikko Pelttari, joka on tiedetoimittaja Helsingin yliopiston Yliopisto-lehdessä.
Artikkeli on avartava tällaiselle maallikolle, enkä avaa sitä tässä enempää, koska en halua levittää väärää tietoa vahingossa. Kirjan yksi tarkoitus on varoittaa levittämästä tietoa, joka onkin alunperin väärinkäsitys/luulo/mielipide, koska taustoja/ faktoja ei ole tarkistettu.
Viheliäs tiede on herättelevä teos tieteestä kirjoittamisen vaikeudesta, mutta myös haastavaa luettavaa tavalliselle uteliaalle ihmiselle, jolla ei ole koulutusta erikoisaloilta. Ihan kaikkea ei ymmärrä, eikä muista aikaisemmin lehdistä lukeneensa, ja siksi on pinnisteltävä omien luulojensa kanssa.
Em. metsien ja metsäteollisuuden kiemuroiden jälkeen olikin jo helpompaa lueskella toista teosta, joka antaa meille tavallisille kuluttajille ja luonnonystäville käytännön neuvoja arkeen.
Rinna Saramäen 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman on jaettu 12 osioon, joita ovat mm. Asuminen ja rakennukset, Vatteet, Jätehuolto, kierrätys, Liikenne ja matkailu, Ruoka ja Elektroniikkalaitteet ja sähkö.
Ensimmäinen osio Tottumusten ja tapojen muuttaminen tarkastelee ilmakehän hiilidioksiinipitoisuuden lisääntymisen vaikutuksia. Mistä Suomen ilmastopäästöt koostuvat ? Miten hiilijalanjälki lasketaan? Nämä kysymykset ovat monesti isoja ja aiheuttavat monille ahdistusta, ja teoksen kirjoittaja myöntääkin tämän.
Teoksessa ei kuulu saarnaajan kärkäs ääni, vaan lempeän määrätietoisesti Saramäki esittelee pääpiirteet kunkin luvun alussa ja sitten seuraa tummennettuihin laatikoihin sijoitettuja selkeitä ja lyhyitä neuvoja.
Esimerkkejä vinkkien otsikoista:
Käännä lämpö pattereista pienemmälle, kun tuuletat (Asuminen ja rakennukset)
Mielummin villi kuin viimeisen päälle parturoitu (Puutarhat, puistot ja metsät)
Pyykkää oikein (Vaatteet)
Perusta lastenjuhliin lelunvaihtopiste (Yhteisöllinen elämä)
Ota selvää alueesi kierrätysmääräyksistä (Jätehuolto, kierrätys)
Tutustu tavaranlainauspalveluihin ( Kulutus, tavarat)
Tue pyöräteitä ja pyöräilyä kunnassasi ( Liikenne ja matkailu)
Investoi uusiutuvaan energiaan (Talous ja työssäkäynti)
Osta alennuslaputettu tuote ja kumallinen vihannes (Ruoka)
Tarkista kylmälaitteiden sijoittelu (Elektroniikkalaiteetja sähkö)
Selvitä, mitä ilmastokampanjoita juuri nyt on meneillään (Kuvittele tulevaisuus)
"Tee se minkä kohtuudella pystyt. Älä uuvuta itseäsi toimintakyvyttömäksi...Käännä tunteesi voimavaraksi, jolla pystyt vauhdittamaan muutosta parempaan" , kehottaa Saramäki.
12. osio Kuvittele tulevaisuus valaa toivoa ns reality gapin (todellisuuskuilu tulevaisuusvision ja sen totettamismahdollisuuksien välillä) iskiessä. Emme voi olla varmoja mitkä meidän teoistamme hillitsevät ilmastonmuutosta tarpeeksi, mutta emme saa antaa periksi. Yksi tulevaisuuden vaihtoehto on toimiva maailma: tasapaino luonnon ja ihmisten välillä seuraavillakin sukupolvilla. Kannattaa yrittää.
Kirjan lopussa on lähdeluettelo jokaisen osion kohdalle. Paljon luettavaa suomenkielellä.
Tästä kirjasta saa helposti aiheita keskusteluun ja varsinkin nuorten ihmisten kanssa saa vielä uusia näkökulmia asiohin. Kiittos kirjailijalle vaikuttavasta teoksesta!
Mainitsin tuon Viheliäs tiede- kirjan kohdalla, että siinä sivutaan väärän tiedon tahallista levittämistä. Laitatanpa tähän loppuun vielä yhden tietokirjan nimen, koska siinä vasta hevonpuppua esitelläänkin ja varsin satiirisella otteella. Tom Phillipsin Totuus, paskapuheen lyhyt historia (Tammi, 2020) on nautittava katsaus totuuden ja sen kiertämisen historiaan länsimaisessa kulttuurissa ja lehdistössä. Faktojen tarkistus on tylsää ja vie aikaa - kannattaako se aina? Millainen mies oikeastaan olikaan Benjamin Fraklin?
Edelliseen vedoten totean, että tämän tekstin virheet ovat kaikki omiani - älkää syyttäkö kirjailijoita!
Nuo 3 teosta ovat aiheiltaan mielenkiintoisia ja toivonkin jonkun niihin tarttuvan lukeakseen. Ettei tämä kauhuhelteessä naputeltu esittely pilaa niiden ansioita?
Ehkä seuraavaan blogiin nostan jotain kevyempää luettavaa? Koittakaa jaksaa helteessä- ja lukekaa.
Mörri Seppälä, Orivesi
////-////-////-////-///////////-////-////
Viheliäs tiede - ja muita vaikeita uutisia (Vastapaino, 2020)
Mari Heikkilä ja Tuukka Tammi, toimittaneet
Mirkka Hietanen, ulkoasu
Saramäki Rinna, 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman (Otava, 2020)
Juusela Tuuli, kuvitus ja graafinen suunnittelu
Phillips Tom, Totuus: paskapuheen lyhyt historia (Tammi, 2020)
Rekiaro Ilkka, suomennos
 |
| Kuvat Mörri Seppälä |
