Lapin Artoa ja saamelaisrunoutta

Vuoden 2018 huhtikuu onkin oikea runouden hurmoskuukausi. Kansalaisopistomme  runonlausuntaryhmän Sanan Mahdin kaksi esitystä ovat  torstaina 19. ja sunnuntaina 22. päivä. Niihin on harjoiteltu tiiviisti alkuvuodesta. Sen lisäksi on ollut "keikkoja" senioreiden parissa ja noille keikoille on aina kiva etsiä jotain uutta näkökulmaa.

 Oman esikoisrunokokoelmani Tämä on minun lauluni  maistiaisia pääsin lukemaan pienelle yleisölle kansalaisiopiston Kulttuurikuppilaan, jossa kirjoituspiirimme Kyhertäjät teki ensimmäisen julkisen yhteisesittäytymisen.

Tähän runollisten tekstien joukkoon sattumalta osui kirjastosta kaksi uutuutta, jotka molemmat veivät taas ihan oman maun mukaisiin runokerrostumiin.

Olen tunnistanut tamperalaisen Arto Lapin edelliset  runokuvaukset tyyliin "hän on kävellyt minun päässäni" ja nyt runokokoelmansa Veden ääret saa huokaisemaan ja pysähtymään liikkumattomaksi arjen keskellä.

Veden ääret on kirjoitettu harvinaisesta lähtökohdasta, joten saatesanat kannattaa lukea tarkkaan. Tällä kertaa Lappi on kirjoittanut omat lyhet runonsa kolmen erilaisen runoilijan teosten otsikkoihin. Mirkka Rekola, Jyrki Schreck ja Harri Kaasalainen ovat ne runoilijat, joiden otsikoita on käytetty. Koska Arto Lappi ei käytä useinkaan otsikoita omiin runoihinsa, niin nyt nämä otsikot on sijoitettu runojen alle selvästi riveistä kauemmaksi. Tämä ratkaisu toimii hyvin. 

Kirjan runot voi toki lukea tietämättä perusideasta mitään, eikä tarvitse tutustua Rekolan, Schreckin tai Kaasakaisen tuotantoihin ymmärtääkseen nämä luontoaiheiset ja inhimillisyyttä pohtivat "pienoismaalaukset". Näissä runoissa pääsee lapsen maailmaan, vanhenemiseen, tuntureille, runouteen. Kuten tämä Jyrki Schreckin Lumi- sarjan Varttumisesta- otsikoitu:

Jos taon

kysymysmerkin

suoraksi,

niin saan huutomerkin.

Silti kuiskaus

peittoaa sen  

mennen tullen.

Silloin on 

tuotava huulet liki,

kuiskattava

ihmisen korvaan. 

Käsiin sopivan kokoisessa kirjassa on 100 sivua ja lopusta löytyy lista Lapin kaikista ilmestyneistä teoksista, sillä hän on tehnyt myös suomennoksia.

 Omasta kirjahyllystä löytyvät Arto Lapin runokokoelmat:

Oravanportaat  (Sammakko, 2004)

Harakanpaja    (Sammakko, 2007)

Lumiputous     (Sammakko, 2009)

Laululento     (Sammakko, 2011)

Kärpäshäiriö   (Sammakko, 2014)

EN SELITÄ - SINUN ON KOETTAVA ITSE!

Toinen uutuus on kokoelma saamelaisesta nykyrunoudesta. Tuulisolmut esittelee neljän runoilijan tuotantoa:  Hege Siri, Sigbjørn Skåden, Rawda Carita Eira ja Irene Larsen. He ovat syntyneet 1960- ja 1970- luvuilla ja he kirjoittavat norjaksi ja pohjoissaameksi.

Suomennoksen ja hyvin kattavan esipuheen on laatinut toimittaja Kaisa Ahvenjärvi. Hän on myös väitellyt saamelaisesta nykyrunoudesta. Saamelainen runogenre voi hyvin, ja sen voi nähdä perustuvan joikuperinteeseen. Se on usein vapaamittaista, siinä on toistuvuutta ja tiivistä ilmaisua - kuten modernissa runoudessakin.

Eira on merisaamelaistaustainen ja hänen runoissaan kuvataan sukupolvien ketjua. Mitä onkaan menettää oma äidinkielensä  ja millainen on vähemmistökielen olemassaolo valtakielienen varjossa?  Skåden on uudistaja saamelaisrunoudessa, sillä hänen runoissaan on kokeellisuutta, hän sekoittelee eri kielistä ja kulttuureista otettuja aineksia, esim. Shakespearen jambiseen runomittaan. Eira oli vuonna  2012 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana. Hänen tuotantonsa on perinteisempää poronhoitokultuuriin liittyvää. Larsen sekoittaa saamelaista mytologiaa ja tämän kirjan sivuilla seikkailee karhun hahmo nykytodellisuudessa. 

Tähän lyhyt näyte Skådenin runosta Prekariaatin ulvonta

laita mun kortille hey

lisää katkarapusalattia ho

älä turhaan säästele hey ho 

hoka hoka hey 

pehmo-intiaani likainen cowboy 

heioloolaa heioloolaa 

loo 

ja vaarat 

ystäväni 

valkeat kuin falturalturaltura 

Tuulisolmut vie lukijansa nykyaikaiseen pohjoiseen menoon ja vuosisatojen taakse.

Ota koppi ja lue runoutta toiselta kielialueelta!


Huhtikuussa huhkitaan kulttuurin parissa - ainakin Orivedellä, Helena

************

Lappi Arto, Veden ääret (Enostone Kustannus, 2018)
Salmi Jelena, kansi
Niinikangas Katri, taitto
Henttonen Jani, tekijän valokuva


Tuulisolmut, valikoima saamelaista nykyrunoutta (Osuuskunta Poesia, 2018)
Ahvenjärvi Kaisa, esipuhe ja runojen suomennokset
Andersson Victoria, kannen kuva
Branders Mikko, kannen suunnittelu
Niemi Marko, taitto


Taustalla pehmeästi Rajaton, Tuhansien laulujen maa - cd

 

 

 

 

 

 

Hyvinvointia kiinalaisen lääketieteen opein

Kirjailija Denis Vinokur aloitti kiinalaisen lääketieteen opiskelut vuonna 1995 ja hän on pitänyt vastaanottoa Helsingin keskustassa yli kymmenen vuotta.

Kirjassa Tuli, maa, vesi vanhaa kiinalaista filosofiaa katsotaan nykyajassa. Perinteisen ajattelun mukaan ihmisen elämään vaikuttavat viisi elementtityyppiä, jotka eri tavoin ilmentävät ihmisen tapaa olla maailmassa ja millaiset ominaisuudet ihmiseen liittyvät.

Kirjan alussa avataan lukijalle vanhat kiinalaiset termit, kuten Qi (luonnossa esiintyvät voimat ovat sen ilmentymiä) sekä Yin ja Yang (vastakkaiset elementit, jotka kuvaavat, kuinka asiat liittyvät toisiinsa).

Ravinto-osiossa esitellään kiinalaisen ravinto-opin perusteet, joita ovat mm. kylmän ja kuuman ruuan vaikutukset (ruokien terapeuttisia lämpötiloja on 5) ja  ruokien kypsyysasteet (tuore, raaka  ja kypsä). Näillä ominaisuuksilla on suuri merkitys kullekin elementtityypille.

Johdanto elementteihin- osiossa selvietään tarkasti mitkä viisi elementtiä ovat ja miten ne vaikuttavat myös toisiinsa. Yksi kunfutselaisuuden perusajatus on, että jos ihminen on tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa, niin silloin ihminen on tyytyväinen itseensä.

Nämä viisi elementtiä ovat Tuli, Metalli, Vesi, Puu ja usein Maa on kehän keskellä. Luonnossa ilmenevät ominaisuudet on liitetty näihin elemetteihin, esim. Maa on energialtaan vakaata ja ravitsevaa, kun Vesi on kylmä ja hiljaista ympäristöön sopeutumista.

Jokaisella elementillä on positiivisset piirteet, mutta myös epätasapainoon liittyviä piirteitä. Esimerkkinä Tuli, johon liitetään intohimoisuus, intuitiivisuus ja herkkyys. mutta myös kiihtyneisyys, sosiaalinen haavoittuvuus ja ylisentimentaalisuus.

Näiden jaotteluiden pohjalta kirja esittelee sopivat ruokavaliot, kehon tietoisuuden harjoitteet, hengitysharjoitukset, meridiaanivenytykset ja oikeat akupisteet.

En kirjoita enempää elementtien ominaisuuksista, koska vesittäisin hyvän tekstin. Jos kiinalainen filosofia ja lääketiede kiinnostavat, niin tämä on erittäin hyvä opas itämaiseen ajatteluun. Keskeiset ajatukset on selkeästi ja kiinnostavasti esitelty. Ei mitenkään vaikeaselkoista länsimaiselle lukijallekaan.

Potilasesimerkkien avulla pääsee tutkimaan kirjan ajatuksia syvemmin.

Kirjan lopussa on laaja lähdekirjallisuuden luettelo, josta löytyvät teokset ovat lähes kaikki englanninkielisiä. Haastetta kiinnostuneille?

Sivuja kirjassa on 191 ja fontti on kiitettävän selvää ja erottuu paperista hyvin. Erityisesti pidän tässä värillisistä laatikoista, joihin on kerätty tietoa, mm vaaleansinisellä taustalla venytysliikkeitä ja haaleankeltaisella elementtien epätasapainoja. Piirroskuvia on eri sävyisinä ja kokoisina. Kiinalaiset kirjainmerkit tuovat omaa tunnelmaansa teokseen.  Sivujen numerointia on rytmitetty lentävän kurjen siluetilla - kauniit yksityiskohdat! Lahjakirjaehdotus kenelle tahansa.

Lisää itsetutkiskelua siis kauniin kirjan avulla. Yritetään välttää kevätväsymystä ja stressiä, Helena

<<<<<<@

Vinokur Denis, Tuli, maa, vesi (Gummerus 2015)
Noponen Laura, kannen suunnittelu ja taitto
Arvostelukappale kustantajalta, paljon kiitoksia!

Taustalla Country dance, a collection of celtic tunes- cd