Kesäkahvilan oudot tapahtumat

 

Kansikuva kustantajan sivulta

Helteisen kesän aikana asiakkaita on riittänyt  nauttimassa virkotteita kesäkahviloissakin   ja yksi sellainen erityinen on tapahtumapaikkana Tiina Hautalan ja Marjo Nygårdin veikeässä kirjassa Kanttorilan kumma vieras. Paljastettakoon heti tässä, että tarinan vanha talo on oikeasti olemassa, mahdollisesti jo 1700-luvulta ja se palvelee nykyaikana kahvilana, Vähäkyrön kirkon tuntumassa.

Kanttorilan kesäkahvila on työpaikkana Jaakolle, mutta hänen siskonsa Hanna tuli eräänä aamuna apuun ja joutuikin seikkailuun. Kuka Hannaa auttoi?

Mutta kylmäkaapin limunaatihylly oli typötyhjä!

- Missä niitä limuja säilytetään? Hanna pukahti ääneen. 

- Kannattaisi katsoa vanhan keittiön puolelta, kuului hento ääni hänen selkänsä takaa.

Jostain puhalsi yllättäen viileä tuulenvire.

Hannan iho nousi kananlihalle.

 

Asiakkaita oli päivän aikana paljon ja pihapiirin  uudet vetonaulat, lampaat sekä karitsat, saapuivat samana päivänä. Hanna ehti hetken jutella kyläläisen Parta-Einarin kanssa, joka kertoili vanhasta kanttorista outoja asioita. Uskoiko Hanna niitä? Uskoiko kukaan Hannan kokemusta pienestä tytöstä, joka vilahteli ympäri taloa? Mitä kaikkea lampaanhoitaja tiesi Pikkuvalkoisesta? Oliko se hyvä nimi myös pienelle karitsalle?

Jaakon ja Hannan yhteistyö kuitenkin sujuu lopulta niin mukavasti, että Hanna saa myös kesätyöpaikan samasta kahvilasta.

Salaisella sopimuksella Hanna ja Jaakko päättivät myös, että Hannasta tulisi kahvilan aavevastaava. Jaakko tunnusti, että hänkin oli toisinaan kuullut ullakolta outoja ääniä ja nähnyt silmäkulmassa jotain, mutta kuitannut ne olankohautuksella. Nyt kaikki kummat jutut, omat tai asiakkaiden kertomat, kirjattiin tiskin alla olevaan ruutuvihkoon, josta Hanna oli vastuussa.

Kirjan kuvitus on kesäisen valoisaa ja lempeää, kivoja yksityiskohtia on paljon. Tässä kummistuskirjassa ei synkistellä: sekä teksti, että kuvitus ovat positiivisia jännitystä kuvaillessaan ja juoni sopii pienillekin lukijoille ja kuuntelijoille. Turvallinen kummitustarina?

Kansien sisäpuolen kuviointi  saa erikoismaininnan. "Vanhan aikainen pitsikudos" sopii todella hyvin kirjan aiheeseen ja virittää leppoisaan odotukseen.

Kanttorilan kumma kummitus sai aikuisenkin lukijan hyvälle tuulelle ja muistelemaan...hmm... outoja kokemuksia vanhoissa puutaloissa - hui!

 

Syyskuu yllätti vilkkaan kesän jälkeen ja nyt on aika rauhoittua "vanhojen" harrastusten pariin. Mielenkiintoisia kirjoja lukupinossa, ja uusi koti Oriveden Kampuksella tarjoilee koko ajan kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä tapahtumia, mahdollisuuksia. Taidenäyttelyitä uudessa Galleria Akvaariossa ja konsertteja Klemetti-salissa on ollut, mutta en ole päässyt niistä kertoilemaan täällä.

Rakas työtoverini eli läppärini on välillä vietävä huoltoon, hoitoon. Teknisten ongelmien vuoksi Lukihäirikkö ilmestyy siten hitaammalla tempolla, mutta ei kokonaan lopeta.

Harrastusten keskellä muista pitää lepotaukoja, Mörri Seppälä

~~~~~~

Hautala Tiina , Kanttorilan kumma vieras (2021, Haamu)

Nygård Marjo, kuvitus

Arvostelukappale kustantajalta - lampaan pehmoiset kiitokset!

Taustamusiikina Holopainen Esa, Silver lake- cd (2021, Nuclear Blast)