tiistai 21. toukokuuta 2024

Välimeren eri sävyt

 


João Luís Barreto Guimarães on tuottelias portugalilainen runoilija, joka on julkaissut viisitoista runokokoelmaa. Hänen teoksiaan on käännetty monille Euroopan kielille, ja Mediterrâneon englanninnos sai Willow Run- runokirjapalkinnon vuonna 2020.

Välimeri- kokoelman runot on kirjotettu Leca da Palmeirassa, Torre da Medronheirassa, Venadessa ja muutamassa Euroopan kaupungissa. Runoissa henkii antiikin Kreikka, meren rannat ja kansat. Runoissa on paljon viittauksia vanhoihin Välimeren kulttuuritapahtumiin ja merkkihenkilöihin. Oma yleissivistys kasvaa, kun etsii tietoja esim. Spinozasta, Hippokrates Kosilaisesta tai kuten tässä Adam Zagajewskista.


RES IPSA LOQUITUR

                              Adam Zagajewskille 

Joku

on jättänyt Splitin roomalaisen palatsin 

rapistuneisiin

raunioihin varoituksen (kroatiaksi)

poliitikoille.  Ei siinä kyllin että Konstantinus

haalisti Diocleianuksen menneisyyden

nyt nykyaika tulee ja pilkkaa häntä

hänen oman kotinsa

iholla. Vähänpä roomalainen mitään tietää

Dalmatian öljyesiintymistä (vaikka sanoo 

olevansa jumalallista alkuperää

tässä tapauksessa: 

(Jupiterin poika). Ensinnäkin

 siksi että on  eläkkeellä. Toisekseen siksi että

osaa lukea vain latinaa. 

 

Esimerkkiruno käy näytteenä myös runokielestä: selkeää, rivien perinteinen asettelu sivulle ja  aikatasojen kohtaamisesta. Runoissa on mukana menneisyys, moderniaika, nostalgia ja pysähtyneisyys. Kahviloissa voi valita viinin tai Pepsin, eurooppalaiset turistit kaipaavat eksotiikkaa ja Deutche Bank tarjoaa haaveita rakkauden tallelokerolla. Tekniikka kehittyy ja vie ihmisiä yhä nopeammin jonnekin:


FYSIIKAN ONGELMA

Jos TVG- juna kulkee

Málagasta Córdobaan kolmesataa tunnissa

(mudjer-tyylisten talojen valuessa vesiputousten lailla

vuorenrinteiden yli) ja minä

astelen ravintolavaunuun 2 km tunnissa

(yli Andalusian maan ja kuolemattomien oliivipuiden) millä

nopeudella

sydän ryntää katselemaan 

fiestojen kukilla koristeltuja patioita

(siroja arabialaisia kujia)

ja katedraalien seepiapuisia holveja?

a) 150 km tunnissa

b) 600 km tunnissa

c) 302 km tunnissa 

 

Guimarãesin Välimereen mahtuvat myös purjeveneet, kirkot, kissat ja mausteet. Huomion saavat myös kemoterapiassa käyvät rouvien peruukit. Ehkä neilikat, pippurit, inkiväärit ja kanelit runossa CABINET DE CURIOSITES herättelevät omia etelän matkan muistoja, niin  että runoteos melkein tuoksuu lämpimältä  lomakohteelta. Tämä kirja muuttuu ja paranee jokaisella lukukerralla: rivit ikään kuin vuoroveden lailla lainehtivat alitajunassa. Ihastuttavaa kesälukemista rannalle, parvekkeelle, omassa rauhassa!


                           


Otto Latva on kirjoittanut erittäin mielenkiintoisen kirjan monissa kulttuureissa vaikuttavista lohikäärmeistä. Lohikäärme myyteissä ja tarinoissa (2024, SKS kirjat) esittelee lohikäärmeiden historiaa, uskonnollisia ja poliittisia merkityksiä Itä-Aasiassa ja myöhemmin länsimaissa. Ovatko lohikäärmeet aina lentäneet ja miksi ne ovat länsimaissa edustaneet pahaa? Timo Numminen on tehnyt kirjan houkuttelevan kannen.


Jos et pääse meren rannalle, niin nauti pienestä lammesta

Kesän seikkailuja odottaen Mörri Mahlakallas, Kampus (yksi seikkailu saattaa olla isojen kissojen luo Korkeasaareen kuva- ja sanataiteen merkeissä. Jos kirjamme  valmistuu elokuun alkuun mennessä).


*********

João Luís Barreto Guimarães (2023, Enostone)

Tarja Härkönen, suomennos

Kalle Niinikangas, taitto

Asko Künnap, kannen kuva ja suunnittelu


Kaunis arvostelukappale kustantajalta- kiitokset!


Mörri Mahlakallas, valokuvat

Taustamusiikkina Joe Bonamassa, Tales of time, cd

torstai 9. toukokuuta 2024

Kohti ääntä ja sen huoltoa!

 

Sara Rouvinen Löydä luonnollinen äänesi

Basam Booksilta on ilmestynyt Sara Rouvisen mainio Löydä luonnollinen äänesi- teos. Johdanto-osan mukaan Sara Rouvisella on  kokemusta mm. teatterista, improvisaatiosta, kevyestä ja klassisesta laulusta ja vokologian opinnoista.  

Kirjan sisällysluettelosta ilmenee, että kirjassa on mm seuraavia lukuja:  Ääni, kehosi instrumentti,  Miksi ääntä kannattaa treenata,  Äänen rasittuminen ja äänihäiriöt,  Miten kuulemme äänen,  Hengitä, hyvä ihminen: hengityksen ja ryhdin merkitys äänentuotossa,  Puhuminen,  Miten hahmo luodaan äänen kautta,  Miten tunteet kuuluvat äänessä?, Laulaminen on terapeuttista,  Oma ääni ja henkinen kasvu,  Äänen parantava voima,  Hyväksy oma äänesi, hyväksy itsesi,  Äänen monta puolta,  Lopuksi: rakkaudesta ääneen.

Lukujen alussa on Rouvisen itse kirjoittamia runoja johdattelemassa kulloiseen aiheeseen, ja tämä mielestäni mukavasti pehmentää tietokirjan tunnelmaa. Tässä esimerkki otsikon Äänihygienian merkityksestä äänen hyvinvointiin alta:

Trooppinen sade on meille tehty.
Se ei tipu taivaalta pikkuhiljaa, vaivihkaa tihuttaen kuten
pohjoisessa.
Se rävähtää alas kuin iso sanko, puhdistaa ja uudistaa maan.
Sinä iltana kastuimme sateessa. Tanssimme ja nauroimme.
Sinä ja minä.
Tanssimme elämän sateessa, uudessa ulottuvuudessa.
Rytmissä villissä.

 

Samaisessa luvussa tulee selvitys  myös vokologian ja puheterapian ero: puheterapiassa annetaan  lääkinnällistä kuntousta (esim. Kelan maksamana)  ja vokologia pyrkii  enneltaehkäisemaan laulajien ja puhetyöläisten äänihäiriöitä.

Teoksessa Rouvinen kertoo selkeästi ja mielenkiintoisesti perusasioita äänenmuodostumisesta ja äänen kuulemisesta ja kuulumisesta. Syvyyttä tekstiin tuo omakohtaisten kokemusten kuvailu, esim. miten hänestä tuli äänivalmentaja ja  millaista laulaminen on.


Parasta antia kirjassa ovat tehtävät. Tässä esimerkki miten ääntä voi lämmitellä oikein hauskalla tavalla, vaikka peilin edessä ilmehtien.


 • Toista fraasi: Jubbum – bubbum. Toista äännettä monta kertaa

hitaasti ja nopeasti.

• Toista fraaseja: jaddaa – jeddee – jiddii – joddoo – judduu –

jyddyy – jäddää – jöddöö -- jaggaa – jeggee - jiggii – joggoo

– jugguu – jyggyy – jäggää – jöggöö

 

Myös hiljentyminen välillä on hyödyksi, varsinkin jos ääni on käheaä: 


 Pidä äänisiesta

Äänelle on tärkeää antaa lepoa, jos se on kovin rasittunut. Käheys

voi joskus olla merkki siitä, että äänesi on hyvin rasittunut. Vältä 

tällöin puhumista, laulamista ja erityisesti voimakasta äänentuot-

toa. Juo kuppi inkivääriteetä ja vietä aikaa hiljaisuudessa. Voit kui-

tenkin varovasti hymistä toistamalla äännettä hmmm. Älä purista

tai yritä väkisin tuottaa ääntä. Anna hmmm-äänteen pehmentää

 mieltäsi, kehoasi ja hengitystäsi.


En kerro enempää sisällöstä, koska tämä on tuhti tietopaketti ja  jokainen löytänee itsellen tärkeimmät asiat. Ehdottomasti kaikkien kannattaa tutustua tähän teokseen! Ääntähän me kaikki käytämme niin erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Mutta sen huoltaminen unohtuu usein. 

Arvosteluun sain tällä kertaa tiedostomuotisena teoksen, joten haluan itselleni tämän paperiversiona selattavaksi missä vaan!  Selvästi myös lahjakirja-ainesta. Ihan vinkkinä.


# # # # # # #
 

Sattuman oikusta huhtikuussa oli itselläkin äänen käytön kokeilua kahdessakin tilaisuudessa. Oriveden kansalaisopisto OSKO järjesti ääninäyttelemisen kurssin 13.-14. Innostavana  opettajana oli Marja Skaffari, joka on ääninäyttelijä. 

Aluksi leikimme, liikuimme, puhkuimme ja hengitimme koripalloilijoina, hiihtäjinä, tanssijoina kropan lämpimäksi. 8 henkilöä unohti näin ujoutensa ja uskalsi heittäytyä hengitysharjoituksiin rentoina ja uteliaina. Saimme lukea tiedostona etukäteen tulleita tekstejä eri tyyleillä ja äänenpainoilla. Leveä amerikkalainen aksentti ja tiukka brittiaksentti, neutraali luentoääni ja innostava radiomainos tai koiramainen räksytys - niitä piirissä kokeilimme. 

Mielestäni paras osuus oli dubbausharjoitus! Niin vaativaa: keskityttävä joka sekunnin sadasosaan, jotta pysyy animaation kohtauksen mukana. Mutta samalla sai olla ilkeä merinoita ja käkättää. Tätä olisi voinut tehdä enemmmän!

Oriveden kansalaisopiston Sanan mahti -ryhmän kaksi esitystä olivat huhtikuun puolessa välissä ja toivon, että edes jotenkin osasin rentouttaa yläkroppaa omassa esiintymisessä. 

Tänä keväänä ennen Rouvisen kirjan lukemista olen huoltanut äänihuulia mm kotimaisella vesipiippu -inhalaattorilla (söpö minisaksofoni), johon kaadan tilkkasen keittosuolaliuosta.  Imeskelytabletti  GeloRevoice (EI ole maksettu mainos!) jättää kalvon suun limakalvoille ja aukaisee hengitysteitä (oma kokemus). 

Vuoden 2023 lopulla aloitin säännöllisen yinjoogamisen. Monen vuoden tauon jälkeen lempeä ja hidas yin tekee hyvää reumaiselle kropalle ja olen oppinut huomaamattani suuhengityksen tilalle tehokkaampaa - ja luonnollisempaa! - nenähengitystä. Tämäkin auttanee purkamaan  äänenkäytössä ilmeneviä jännitystiloja.


Vesipiippu-inhalaattori ja GeloRevoice- tabletit



Pidetään siis ainutlaatuisista äänihuulistamme ja ryhdistämme huolta. Ääni kuuluu kaikille, Mörri Mahlakallas Oriveden Kampukselta



///////////   ///////    ///////   //////

Sara Rouvinen, Löydä luonnollinen äänesi (2024, Basam Books)

Arvosteltavana  tiedostomuotoisena

Kansikuva kuvakaapattu kustantamon sivulta


Taustamusiikkina Solju, Uvmuohta = Power snow (cd, Nordic notes)

Mörri Mahlakallas, valokuva

maanantai 29. huhtikuuta 2024

Underground-runoutta Tapani Kinnuselta

 

Tapani Kinnusen Oopperan grilli

Tapani Kinnunen on palkittu monella palkinnolla Suomessa ja hänen runojaan on ilmestynyt käännöksinä Virossa, Unkarissa ja Isossa-Britanniassa. Oopperan grilli (Enostone) on jo yhdestoista runokokoelma häneltä.

Kokoelman aloittaa  Suonna Konosen kirjoittama esipuhe, jossa hän muistelee kohtaamisiaan Tapani Kinnusen kanssa erilaisissa tilaisuuksissa. Konosen mielestä Kinnunen on säilyttänyt vuosikymmenien kuluessa boheemin asenteen, "joka ei ole enää pelkkää ryyppäämistä, vaan myös kotona viihtymistä - bo hemma". 


Kokoelman neljässä  osiossa vuorottelevat kotimaan maisemat ja etelän turistipaikat. Suomessa huomion saavat mm. liesituuletin,Turun räjähtänyt leidi Alkossa, kukko viinissä, asunnosta häätö, syyskuu.  1. osion herkin runo taitaa olla tyttärelle kirjoitettu ILMASTORUNO:

Avaan läppärin

ja näen tyttäreni

lukevan runoaan

Elokapinassa

Mannerheimintiellä.

Olen setämies,

big daddy,

minulla on ajokortti

ja kerrostalo-osake.

En voi moittia

ilmastonmuutossukupolvea,

ikäluokkani valtasi 

taloja ja kuunteli

räminämusiikkia.

Maailma on keksittävä

aina uudestaan.

Keitän kahvia

ja katson metsään:

aurinko painuu

mäntyjen taakse,

orava tekee loikan,

olen ylpeä

tyttärestäni.

Venlalle 

 

Toisessa osiossa Kanarialla seikkailevat turisteina ruotsalaiset, britit, aamupalana on kaurapuuroa ja churrot, nukkavierussa baarissa esiintyy Mikko Alatalo.

Seuraavaksi runoilija on Suomessa jälleen  ja runoissa on lasten kiljahduksia luistelukentällä, pässinpökkimänä mummolassa, jääkaapissa on tavaraa ja Jarkko Laineelle on 75-vuotissyntymäpäiväksi oma runo. Tutut  kemistit kokoontuvat Hirvipatsaalle.

Lopuksi ulkomailla runoissa vilahtavat mustekalat ja simpukat, muut turistit sekä väkevä juoma.


SLAVA UKRAINI, HEROJAM SLAVA

Aamiaisella eka, illallisella vika.

Tavoittelen kuolemattomuutta

juomalla pullokaupalla Retsinaa

Välimeren autiolla hiekkarannalla.

Aurinkovarjot ja punertava taivas

pitävät minulle seuraa. Naton

hävittäjät lentävät äkkiä

pääni ylitse. Venäjä

on muistutus ihmisen

kuolevaisuudesta, kun

kaikki hoidetaan päin persettä. 


Toinen esimerkkinä oleva runo myös näyttää runojen tyylin: suoraa sanailua vailla monimerkityksellisiä vertauksia tai realismin ohituksia.  Runot ymmärtää helposti ja hahmot on helposti löydettävissä lähiympäristöstään.

En ole valitettavasti koskaan kuullut Tapani Kinnusta livenä. Kirjailijan itsensä lukemana nämäkin runot saavat lisävoimaa ja ulottuvuutta  puheen/lausunnan rytmityksestä, tauoista, äänensävyn muutoksista ja välispiikeistä (?). 

Laitan loppuun yhden lyhyimmitä runoista, koska siinä on mielestäni hyvä kuvaus runoilijan elämän haasteista yleisestikin:

HOTELLIELÄMÄÄ

Kahdentoista rypäleen yö.

Kirjoitan runoja koronapassin

taakse.

 

Viikon lopulla 

siivooja siivoaa

ne roskiin. 

(Puerto Rico, Gran canaria 31.12.2021)

Espanjalaiset varaavat kaksitoista rypälettä kippoihin, kun vuosi vaihtuu. Yksi rypäle syödään jokaisella kellonlyömällä. He uskovat sen tuovan onnea koko vuodeksi. 

 

Oopperan grilli - kokoelma on sivuiltaan väljä: sivuilla on lähes ainoastaan runojen rivit. Muutamassa runossa on selite kenelle se omistettu tai yllä olevan runon selite rypäleiden merkityksestä.  Tähän kokoelmaan selitteiden vähyys  sopii hyvin.

Erityismaininnan saa Juho Juntusen tekemä kansi. Grillin rasvan tuoksussa kohtaavat runoilija ja ikonina tunnettu nainen - uusissa vaatteissa. Toimii!

 

Lukekaa runoutta ja haaveilkaa ideoista - jotka voivat toteutua! Tukekaa paikallisiakin esiintyjiä teattereissa ja klubeilla, toreilla ja teltoissa. Niin, teltoissa -  on lippu jo ostettu syksyksi Teatteri Sirkus Suosalon esitykseen. 

Eletään ensin huhtikuu ja suunnitellaan toukokuun menot ja tekemiset, Mörri Mahlakallas

 


987654321 123456789

Tapani Kinnunen, Oopperan grilli (2024, Enostone Kustannus)

Katri Niinikangas, taitto

Juho Juntunen, kannet

Riikka Järvinen, tekijän valokuva


Arvostelukappale Enostonelta, jonne kiitos leijailee


Musiikkina veikeä Tuntematon Koskinen, Yön matkustaja -cd (2023, Stupido records)

Mörri Mahlakallas, valokuvat

maanantai 22. huhtikuuta 2024

Pimeässä voi rakkaus alkaa

Anna Sjövallin Ja pimeässä minä alan rakastaa

Anna Sjövall on ympäristötieteilijä, joka työskentelee mm. luontokadon ja kestävän kehityksen parissa. Tämä tausta heijastuu  hienosti hänen esikoisrunoteoksensa Ja pimeässä minä alan rakastaa runojen riveille.

Kokoelman alussa oleva lyhyt runo kompastuttaa iskevyydellään. Kannammeko mukanamme aina katkenneitakin ihmissuhteita? Se myös kuvastaa teoksen runoja:  arkiset asiat liittyvät suuriin tunteisiin ja biologisiin tapahtumiin.


Uusiotuotantoa

sisältää

maks. 50 % biohajonneen suhteen

 

valmistettu tehtaassa jossa käsitellään

sukulaissuhteita 

 

Ensimmäisessä osiossa parisuhde ja perheonni vilahtelevat  kanoottiretkellä, keväisen pihan istustustuokioissa, iltasatujen aikaan.

Toisessa osiossa matkataan moderneilla kulkupeleillä, ollaan kunnollisia miehiä ja katsotaan luontoa.


Yhtäkkiä 

maiseman rikkoo taivaalla lentävä kopteri

kyljessä

 

UPM bioforce - Beyond fossils

suon yläpuolella

kopterista avataan luukku

 

hetken päästä sataa lunta 


Seuraavaksi runoissa vilahtelevat sanat: sairauslomat, yhteistyö, aamukokoukset,kipupumppu, terhokoti. Miten vaikeaa on katsoa läheistensä vanhenemista? Kenen ovat nuo tikuiksi laihtuneet jalat? Mietin onko erään runon sana maailmanpyörä samalla viittaus kiivaaseen oravanpyörään, josta runon minä haluaa pois? 


Viimeinen osio on nimetty: Lehmus kukkii. Harmaapartanen mies jakaa viisauttaan omenatarhan antimista:


Mutta kesäomenat ovat pehmeitä

parhaassakin kypsyysvaiheessa

usein täynnä matoja 


kuin ihmistaimi 

kasvaa ruusutarhassa 

 se reagoi ja

lukee värejä

 

Kypsyminen

kysyy läsnäoloa 

 

Näissä runoissa liikkuu myös mies, joka  osaa vuolla puusta paistinlastan ja suuttua kunnolla. Rakastaminen voi alkaa salassa.

Ja pimeässä minä alan rakastaa on salakavalan helppo runoteos. Runojen sanat uppoavat helposti, mutta usein on palattava takaisin lukemaan uudestaan. Ymmärsinköhän sittenkään? Näissä runoissa ei ole rajuaja tunteita tai paatosta. Lempeyttä ja ymmärrystä luonnosta sitäkin enemmän. 

Runot ovat perinteisellä tavalla aseteltu paperille. Tekstin muotoilua on muutamassa runossa, ne kaikki kursiivilla, osoituksena vuorosanoista (oma tulkintani). Aivan ihana yllätys on kirjan lopussa, kiitosten ja sisällysluettelon jälkeen,  pieni teksti. Siitä loppuksi pätkä  vielä toivoa antamaan:

(...) Mutta joskus jokin elottomaksi julistettu asia kasvaa piilossa eläväksi, pimeimpänä aikana vuosikausia ikkunalaudalla nukkunut perhosorkidea puhkeaa valkoisiin nuppuihin, kun viereen ilmestyy lahjaksi saatu kukkiva sukulainen.

 

Toukokuussa on useampi lahjan antamisen mahdollisuus, joten suosittelisin tätä kaikenlaisten perheiden  äideille, nuorisolle aikuisuuden kynnyksellä ja luontoa rakastaville runonlukijoille - ainakin.

 

         


Vielä vinkki erikoisesta piensäeromaanista: Aija Anderssonin Pii (2023, Kulttuurivihkot). Kaukaa historiasta ammentavassa tarinassa on petovihaa, noitavainoa, hiljaisia naisia, kivien salaisuuksia. Helppo teos Pii ei ole, vaan vaatii useamman lukukerran, ja silti jää mysteeriksi. 

Kivi on rumpu naisen rinnassani

Kiven sammal pelkoni vaippa

Kielto kostea sammal

Älä koske tähän kiveen,

tähän ansakiveen 


Jos haluaa lukea esseitä ja lukemiskokemuksia kirjallisuudesta, niin suosittelen Pekka Vartiaisen Matkalla...jossain päin kirjamaailmaa (2023, Avain).

# # # # #


Koska blogin nimi on Lukihäirikkö ja kirjottamistani haastaa lukihäiriö, niin laitanpa loppukevennykseksi: PIENSÄEromaani on vaikea kirjoittaa! Niin monta vaihtoehtoa kirjainten järjestykselle ;) Kaikki virheet ovat siis minun ja korjailen niitä jälleen pyynnöstä.

Iän myötä ja stressitason kohotessa lukihäiriöni selvästi voimistuu. Olin tauon jälkeen mukana Oriveden kansalaisopiston runoryhmässä. Esityksiin osuuteni oli 5 runoa "osata" ulkoa. No kaksi runoa meni joten kuten ulkoa,  mutta 2 tarvitsin tukilapun. Oma teksti oli mukana ja sitä en yrittänytkään opetella. Luin suoraan paperista, jotta tunnelma ja äänenkäyttö eivät kärsi epävarmuuden vuoksi. Omat tekstit ovat aina vaikeimpia muistaa ulkoa, koska tuotantoa on paljon ja aivoni saattaa poimia sekaan jotain vanhempaa riviä. Noloa!


Kevään ja lopputalven taistelua seuraten toivottelen lukemisintoa!


# # # # #

Anna Sjövall, Ja pimeässä minä alan rakastaa (2023, Enostone)

Kati Salonen, kannen maalaus

Anniina Heikinheimo, kannen suunnittelu

Katri Niinikangas, kannen toteutus

Hanna Marttinen, kirjailijakuva

Kalle Niinikangas, taitto


Kiitän lämpimästi kustantajaa arvostelukappaleesta!


Taustalla Maija Kauhanen, Menneet-cd (2022, Nordic notes)

Mörri Mahlakallas, valokuvat