Juha Raution Trad. on hänen kuudes runokokoelmansa ja se koostuu seitsemästä osiosta.
Elämäni ihmiset puhuvat
puhuvat keskenään ja joskus minulle
vaikka tuskin koskaan vastaan.
Joskus sanon ääneti sanan tai pari
kohteliaisuudesta jos en muuten.
Nostelen aineen mustaa annosta
lusikalla, jonka merkin voi hiljaa viittoa
jos sattuu löytymään tarpeeksi hullu kuuntelija.
Toinen osio Rapsodia (2) on nelirunoinen ja sinä voi liikkua merimetsoluodolla, näyttämön edessä ja takana, miettiä mistä kertoo tuntematon perintö. Runo Juoksuvalssi on koottu neljästä lyhyestä tekstistä ja sen aloittava runo kuvaa kaihoisasti kasvua lapsuudesta pois.
Kaksikerroksinen puumaja,
hypimme katolta
hoikkavartisiin leppiin.
Liu´uimme huutaen alas runkoja pitkin
kuin vaistoaisimme, että ensi talvena
lepät eivät enää kestä painoamme.
Kolmannessa osiossa Haavan musta lehti liikutaan surun ja menetyksen maailmassa. Runojen isä ehkä aavistaa tulevan loppunsa ja häntä ikävöi aikuinen lapsi. Lapsi ymmärtää isänsä eläneen opitussa roolissa ja hellät sanat ovat olleet vaikeita sanoa. Kuvastossa ovat mm. arkku, hyväksyntä, alku ja loppu, tärkeimmät sanat. Nämä runot ovat herkkiä, hauraita, osuvia. Ne eivät metelöi, vaan uppoavat hitaasti lukijaansa.
Rapsodia (osio 4) sisältää 5 runoa, joissa on rauhallinen tunnelma - pinnalla. Mutta rivien välissä istuvat suru ja pettymys. Toisaalta taas usko uuteen alkuun ja onnistumiseen. En tiedä, tämä on mystinen osio.
(...) En ole aikoihin enää erottanut ylämäkiä alamäistä.
Nyt tasainen on myös alkanut kallistua.
Toisin sanoen: Onnistumisen paine pitää pään pystyssä
ja kaulavaltimon pinnassa.
Eli toisin sanoen: Tämä on yhteistyötä, minä istutan
siemenen nurkkaan, pistäisitkö sinä lampun päälle (...)
Osiossa Laivanupotus liikutaan luonnossa, maisemassa. Irtiottoa ajasta, liitti katkenneen hetken yhteen, joiden äärellä harvat käyvät pysähtymässä, joka hitaasti murenee yhä pienemmiksi partikkeleiksi kertovat paljon näiden tekstien keskeisistä teemoista. Näin koen, en ole aivan varma, koska koko kokoelma on haastava tutkimuskohde!
Trad. kolmas Rapsodia- osio tuo mieleen lohduttomuuden, hauraan onnen, kadotetun kiintymyksen parisuhteessa ja toisaalta halun olla vapaa.
Kokoelman lopettaa Erotetut sekunnit ja sen yhdeksän lyhyttä tekstiä ikään kuin käyvät dialogia keskenään, alkupisteessä lattian kahva ja naulakko.
(...) Ennen kuin päästät tavun
välillemme tyhjyyteen
sinä pysyt vaiti, niin kun oikein on,
pidät vain kiinni naulakosta,
Ja perään
pidät sanat itselläsi, se on sinun tapasi,
sanoa itsesi tähän maailmaan,
kukat kiipeävät pöydältä
orkidean varsia pitkin, (...)
Trad. on teknisesti helppolukuinen runokokoelma, koska runot eivät ole pitkiä. Välimerkkejä on vähän ja tekstien asettelu sivuille on perinteistä. Mukana on kiehtovia ilmaisuja kuten hengen hursti, lumirajakuut, otavalvatti ja peippi. Ne keventävät yleistunnelmaa.
Mutta helposti teoksen tekstit eivät avaudu, on oltava valpas koko ajan ja annettava tilaa runoilijan energialle - unohdettava lukijana ylitulkitseminen. Trad. vaatii ja ansaitsee ehdottomasti useamman lukukerran!
Juha Raution Festivaalista on lukukokemus Lukihäirikössä 27.1.2019 päivätyssä Valoa ja varjoa Festivaalissa - otsakkeella.
Tutustukaa erilaisiin runokokoelmiin, vanhoihin ja uusiin. Niistä löytyy uusia tunteita, aatteita, lohtua ja sielunmaisemia.
Runebergin päivänä lumisadetta ikkunastaan ihailee Mörri Seppälä, Orivesi
(?) (?) (?) (?) (?)
Rautio Juha, Trad. (2021, Enostone)
Salmi Jelena, päällys
Runokokoelmasta kiitos Enostone!
Kuvat Mörri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti