maanantai 22. tammikuuta 2018

Merkintöjä ruohomajasta



Merkintöjä ruohomajasta on kirjan takakannen mukaan yksi japanilaisen kirjallisuuden suurista klassikoista. Sen on kirjoittanut  munkki Ren-in (1155-1216), joka oli aikaisemmin vaikutusvaltainen hovirunoilija Kamo No Chomei.

Tämä ART HOUSEn julkaisema kirja on itselleni ainakin haastava teos. Ei ymmärtäminen sinänsä ole vaikeaa, mutta kirjan herättämien sekalaisten ajatusten saaminen blogiin lukijalle ymmärrettävään muotoon....

Itse Merkintöjä ruohomajasta on sivuilla 9-34. Keskiosan Selitykset alkavat sivuilta 35 ja viimeinen osio Jälkisanat sijoittuu sivuille 67 - 118 (näin se on paksuin kirjan osio).

 Olen kyllä lukenut ennenkin japanilaisten kirjailijoiden, runoilijoiden ja ajattelijoiden tekstejä, mutta tällä kertaa oli varminta aloittaa lopusta eli suomentaja ja toimittaja Miika Pölkin ansiokkaasti laadituista Jälkisanoissa.

Ren-in henkilöhistoriasta selviää, että hän oli taitava runoilija ja edessä olisi ollut lupaava ura hovissa, keisarin suosioon päästyään. Hän kuitenkin havahtui elämän pysymättömyyteen kovien luonnonmullistusten (nykyisen Kioton alueella) jälkeen, päätti ryhtyä munkksi  ja muutti pois kotitalostaan pieneen mökkiin jättömaalle joenvarsirääsyläisten joukkoon. Tällöin hän oli kolmekymmenvuotias. Asuttuaan näin parikymmentä vuotta hän muutti vielä pienempään ja vaatimattomampaan hökkeliin ja silloin hän jo käänsi selkänsä maailmalle. Viimeisin asuinpaikka Ren-inillä oli kaukana vuorilla.

Merkintöjä ruohmajassa on synkkää kertomusta miten pääkaupunkia vaivasivat peräkkäin tulipalo, pyörremyrsky, nälänhätä ja kuivuus. Niiden jälkeen saapuivat tulvat ja vielä maanjäristys. Tiet ja ojat olivat täynnä tuhansista nälkään kuollesta, eikä kukaan tehnyt ruumiskasoille mitään. Kukaan ei ehtinyt eikä jaksanut. Tämä kaikki saa kirjailijan miettimään maailman mielettömyyttä:

Vauraus tuo mukanaan alituista epävarmuutta, köyhyys pelkkää kärsimystä. Jos tukeutuu ihmisiin, antautuu heidän liekaansa. Jos kantaa huolta muista, joutuu kiintymyksen kahlehtimaksi. Jos taas antaa myöten maailman tavoille, joutuu kärsimään. Jos taas ei, niin saa houkan maineen. Mihin oikein voisi asettua ja miten elää, että saisi ruumiilleen levähdyspaikan ja edes hetken levon mieleltänsä.
Pienissä mökeissään Ren-in elää vaatimattomasti ja kuvailee arkeansa kirjassa. Ei ihminen tarvtse paljoa, kauniit maisemat, vaatimatonta ruokaa ja joskus seuraa naapureistaan. Vanheneva mies tyynesti hyväksyy elämän ja oman elämänsä rajallisuuden.  Tämä asioihin takertumattomuus on yksi Buddhan viisauksista, johon Ren-in tukeutuu.

Selitykset - osio on, ainakin itselleni, kirjan herkullisin lukemisto. Siinä Ren-in viitaukset japanilaiseen kulttuuriin ja muihin runoilijoihin saavat selkeämmän muodon. Esimerkkinä valtakuntaa hallittiin myötätunnolla (awaremi) liittyy kungfutselaisuuteen ja tarkoittaa moraalista erinomaisuutta ja inhimillistä hyvyyttä. Koiran hetken aika on illalla klo 7 ja 9 välillä. Kolmipolun pimeys merkitsee helvetin, villipetojen ja nälkäisten henkien maailmoita, joihin ihminen joutuu jälleensyntymään.
Tekstissä olleet runolliset ilmaisut viittaavat muihin runoilijoihin, kuten Taikenmon- in, Manzei tai Bai Juyin. Heidän runojaan on myös mukana ja näin kokonaisuus kevenee.

Kirja on ulkoasultaan vaatimaton, ei kuvia kuin sisäkannessa, Pirjo Honkasalon ottamia valokuvia "ruumiin hajoamisprosesseista". Tästä pidän: kirjan lopussa on tiedot paperinlaadusta ja sen valmistajasta. Kirjasintyyppi on esitelty (TEFF Trinite No. 2, Bram de Doesin piirtämä). Kirjan muotoilija ja taittaja on Petri Latvala.

Minulle kirja on aina enemmän kuin pelkkä teksti, joten tutkin esineen tarkasti joka puolelta ja sitten ilahdun näistä yksityiskohtaisista tiedoista, vaikken niistä mitään ymmärtäisikään!

Merkintöjä ruohomajasta suomalaisena laitoksena toimii muistutuksena meille kaikille elämän rajallisuudesta, mutta saattaa viedä synkkiin tunnelmiin. Etäisyyttä voi ottaa lukemalla teosta japanilaisen kultuurin yhtenä kuvauksena.

Älkäämme vielä vaipuko synkkyyteen, vaan nautitaan talven rauhallisista päivistä, Helena

= = = =


Ren-in, Merkintöjä ruohomajasta, suomentanut ja toimittanut Miika Pölkki (ART HOUSE 2016)
Taittaja ja muotoilija Petri Latvala
Arvostelukappale, lämpimästi kiittäen.

Taustamusiikkina rauhoittavasti Klassiset mestariteokset, tunnelmamusiikkia suurilta säveltäjiltä  - cd




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti