Uupuneita merkkihenkilöitä ja Virginia Woolfia

 

Yllättävä kirjatrio samalla lainauskerralla

Joskus kirjastoreissu tuottaa odottamatonta iloa, vaikka kirjoja valitsee aivan sattumanvaraisesti pelkän kannen perusteella. Aloitin lukemalla Susanna Suomelan Uupuneet, rakkaudentunnustus hauraille merkkihenkilöille (2023, WSOY). Näiden merkkihenkilöiden joukossa on myös Virginia Woolf!  Nuoruuteni päiväkirjat 1 ja 2 (2022, Oppian) tulikin siten luettua tarkemmin, edellisen teoksen tietoja miettien. Oikein hyvä kirjatrio!

Susanna Suomela kertoilee lempeän ironisesti omasta "laiskuudestaan", kuinka hidasta on erilaisten asioiden tekeminen. Hänen diagnoosinsa on kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi, ja siihen auttavat kilpirauhashormoonia sisältävät tabletit. Tätä taustaa vasten hänen "tapauskertomuksensa" historiallisista merkkihenkilöistä ovat empaattisia ja mietiskeleviä. Mitkä seikat on oikeasti vaikuttaneet mm Sylvia Plathin, Abraham Lincolnin, Jack Kennedyn, Charles Darwinin, Claude Monetin ja Virginia Woolfin elämiin?

Jos heidän diagnoosinsa olivat oikeita, niin saivatko he oikeaa hoitoa ja turvauduttiinko myös uskomushoitoihin? Yritettiinkö oireet pitää piilossa ja oliko ainoa vaihtoehto erakkoitua kotiinsa? Miten he saivat aikaiseksi klassikoiksi luokiteltuja taideteoksia tai johdatettua kansakuntaansa halki vaikeiden aikojen? Kaikesta huolimatta? Oliko heillä ympärillään ymmärtävä ja tukeva lähipiiri vai oliko heillä psyykkisiä henkivaroja ja herkkyyttä oman intohimonsa ja tehtävänsä suhteen? Millaisiin urotekoihin ja mestarillisiin teoksiin he olisivat kenties yltäneet, jos olisivat saaneet elää terveinä ja energisinä?

Suomela miettii myös vanhenemisen problematiikkaa. Suomalainen kuvataitelija Rafael Wardi ja australialainen kaiadilt-kansaan kuuluva Sally Gabori (syntymänimeltään Mirdidinkighati Juwarnda) inspiroivat elämäntarinoillaan. Aina ikääntyminen ei keskeytä taitelijan luomisvoimaa - Sally Gabori aloitti maalaamisen vasta yli 80-vuotinaana. 

Sallyn tarina opettaa, että tärkeintä on pysyä omana itsenään, ikävuosien karttumisesta ja voimien hupenemisesta huolimatta. Maalaamiseen uppoutunut harmaatukkainen vanhus on edelleen se sama ujonoloinen nainen, joka neljäkymmentä vuotta aiemmin otetussa valokuvassa katsoo kameraan hiukan varautuneesti. Valokuvan keski-ikäisellä Sallylla on edessään vielä vuosikymmeniä ennen kuin vuosikseen löytää elämäänsä jotain aivan uutta ja luo taiteellisen uran, joka siivittää hänet maailmanmaineeseen.

Kiitos Susanna Suomelalle rehellisyydestä ja omien tuntemuksien ja epävarmuuksien paljastamisesta! Tämä auttaa muitakin "hitaita ja herkkiä/heikkoja" luottamaan omaan elämänpolkuunsa. Meitä kaikkia tarvitaan.

Tuottelias Virginia Woolf (25.1.1882 - 28.31941, ks itsemurha) ehti verrattain lyhyen elämänsä aikana kirjoittaa sellaisia teoksia kuin Ms. Dalloway, Majakalla, Yö ja päivä ja Näytösten välissä, Orlando, Oma huone. Hän kirjoitti myös esseitä, kirja-arvosteluja lehtiin. Hänen kirjoituksissaan on poliittista ja feminististä ajattelua. Woolfia pidetään yhä yhtenä vaikuttavimmista kirjailijoista Englannissa.

Päiväkirjat 1 ja 2 ovat aiemmin suomentamattomia nuoruuden kuvauksia kirjailijan nuoruudesta, varhaisaikuisuudesta.

Nuoruuteni päiväkirjat 1 ajoittuu vuosiin 1897 - 1899, jolloin nuori tyttö eli paremman keskiluokan tasokasta elämää vanhempiensa ja sisartensa sekä sisaruspuoliensa muodostamassa perhepiirissä. Päiväkirjamerkinnät ovat lyhyitä, keskittyvät kuvaamaan perheen tekemisiä ja omia tuntemuksia. Näinä kasvunvuosinaan hän jo miettii omaa kirjoittamistaan:

5.8.1899

Voi sentään - tämän päiväkirjan tyylin pitäisi uudistua radikaalisti. Kaikki nämä yksityiskohdat hautaavat minut ennen pitkää alleen. Olen huomannut, että kirjoitan sujuvammin kuin puhun järkeä tai hölynpölyä; kirjoittaminen sopisi minulle hyvin, jos olisin mykkä, mutta minulle on suotu siedettävät puheenlahjat, joissa ei kyllä ole mitään kadehdittavaa.

 

Toinen osa kattaa vuodet 1903-1905 ja merkinnät ovat välillä  pitempiä. Matkakuvauksena kertomukset Stonehengestä ja laivamatkasta Espanjaan ja Portugaliin. Nuori Virginia miettii yhteiskuntaa, kirjoittamistaan, perhettään ja yllättävän tarkasti sosiaalisia tilaisuuksia ja persoonaansa:

Uskon, että sosiaalinen kyvykkyys on todella ylevä tavoite - sillä ajatelkaa, mitä se merkitsee. On vain rajallisesti aikaa saavuttaa ihanne. On pakko tietoisesti toteuttaa käytöksellään se, mitä vaatteet viestivät; ne ovat silkkiä- kaikkein parasta laatua - ja niitä käytetään vain varoen, ainoastaan tällaisissa tilaisuuksissa. Niiden tarkoituksena on miellyttää toisten silmää - tehdä sinusta jotain upeampaa kuin mitä olet arkisin.

Päiväkirjoja voi lukea monella tavalla. Ihan "vain" kuvauksena nuoren tytön elämästä 1800- luvun lopun ja 1900-luvun alun Lontoossa. Vanhat kartat Lontoon asuinalueista elävöittävät arkipäivän kuvausta. Kirjoissa olevien vanhojen valokuvien avulla voi tutkia Virginia Woolfin perhettä.

Tai syvällisemmin voi miettiä miten Virginian varhaiset menetyskokemukset vaikuttivat hänen tuotantoonsa ja mielenterveyteensä. Mielenkiintoista on, mitä päiväkirjoissa ei mainita. 

 

On helvettejä ja jylhä Helvetinjärvi

Näiden kolmen kirjan vuoksi on jossain vaiheessa luettava lisää Virginia Woolfia. Mielenkiinto heräsi.

Elokuu saapuilee ja (ainakin) yksi kirjoituskurssi on tiedossa: 6 viikkoa luontokirjoittamista nettikurssina. Siitäkin jotain elokuun lopulla? Ensin luontomatkailua eli viikoksi Norjan Lofooteille.

Uskaltakaa pysähtyä, ihmetellä ja levätä välillä! Mörri Mahlakallas

1 2 1 2 1 2 1 2 1 2

Susanna Suomela, Uupuneet, rakkaudentunnustus hauraille merkkihenkilöille (2023, WSOY)

Susanna Suomela, suomennos ellei toisin mainita

Sanna Reeta Meilahti, kansi

Virginia Woolf, Nuoruuteni päiväkirjat 1, vuodet 1897-1899 (2022, OPPIAN)

Virginia Woolf, Nuoruuteni päiväkirjat 2 , vuodet 1903-1905 (2022, OPPIAN)

Tuomas Kilpi, toimittanut, suomentanut, esipuhe

Taustamusiikkina Kuunkuiskaajat, Kuunkuiskaajat-cd (MAGNUM MUSIC)

Mörri,valokuvat