Nyt on kirjalla sisäänheittonimi! Maistele: Suvussa on surua. Käytetty ilmaisu, mutta iskee runolliseen lukijaan ja tämä kuvaa niin hyvin kirjan sisältöä. Itse lausekin löytyy teoksen sivulta, joten nimi nivoutuu tarinaan oivasti. Myös kannen kuvitus on dramattinen ja erittäin onnistunut sisältöä peilaamaan. Suvussa on surua on porvoolaissyntyisen Lasse Kastarisen toinen romaani.
Veijariromaani vai historiaa sisältävä perhesuhteiden kuvaus? Veijariromaani tulee ensimmäisenä mieleen kirjan päähenkilöiden kuvauksesta ja dialogeista. Ehkä tässä tulee naislukijan odotukset hivenen syvällisemmistä mieshahmoista esiin? Muutenhan kirjan päähenkilö opettaja Simo Malmivaara on sympaattinen perheenisä, joka yrittää pärjätä parhaansa mukaan hajoavan perheensä keskellä.
Simo Malmivaaralla ei ole helppoa: vaimo on etääntynyt, isä huonossa kunnossa ja toinen poikakin sekaantunut ties mihin - kirkon tuhopolttoonkin? Historianopettajana Simon intohimona on kotikaupungin osuus Porvoon valtiopäivistä v 1809. Hän haluaakin tehdä kunniaa tälle tapahtumalle järjestämällä Porvoon tuomiokirkossa esityksen näistä tapahtumista koulun oppilaiden kanssa.
Viisi yötä myöhemmin kuuluisa kirkko palaa. Kuka Malmivaaran perheestä oli tuona yönä liikkeellä ja missä päin? Kuka epäilee ketä ja kuka pettää kenen kanssa? Juoni pitää lukijan otteessaan ja kirja tulee ahmittua yhdeltä istumalta.
Malmivaarojen suku on useamman sukupolven ajan vaikuttanut Porvoossa ja suvun keskinäiset suhteet tulevat mielenkiintoisesti esille. Myös Simon isän, Johanneksen, vanheneminen ja heikkeneminen tulee koskettavalla tavalla esiin. Onko silkkaa ahneutta Simon havitella isänsä talon ostamista tai perimistä aikanaan - siskon kanssa jaettavaksi?
Malmiaaran sukusalaisuudet paljastuvat kirjeiden muodossa. Sotamuistot vyöryvät nykypäivään Paavo-vaarin rintamilla raapusteltujen ajatusten kautta. Niissä on jälkipolville uutta tietoa ja jäsenneltävää sukulaismiehen ratkaisuista.
Kirjallisena ratkaisuna nämä kirjeet toimivat todella hyvin ja saavat lukijan miettimään jälleen kerran sodan mielettömyyttä ja Suomen historiaa itsenäisyyttä ajatellen.
Sisämaan asukille (jolle rannikon seutujen historia on hyvin kaukaista) kiinnostavin osuus kirjassa ovat kuitenkin tiedot Porvoon värikkäistä tapahtumista silloin kauan sitten ja 2000- luvulla. Utelaisuus herää ottamaan lisää selvää Porvoosta.
Plussaahan vanhalle punkkarille ovat toisten kokemukset tämän eteerisen kauniin musiikkigenren parissa. 2006 vuonna (kirjan aikakausi) punk is not dead.
Suvussa on surua on monikerroksinen kertomus, josta löytyy elämän synkempiä puolia ja toisaalta absurdia huumoria. Kannattaa tutustua!
Selviydytään maaliskuun pakkasistakin, Helena
^^^^^^^^^^^^^
Kastarinen Lasse, Suvussa on surua (2017, painopaikka Kirjaksi.net Jyväskylä)
Taitto SV- palvelu Henry Moilanen
lassekastarinen.com
Arvostelukappale kirjailijalta, mistä isot kiitokset!
Taustamusiikkina Clannad, beginnings: the best of early years- 2 cd
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti