Kun haluat metsään mennä nyt, niin tuskin enää yllätyt: mielialasi kohoaa, olosi virkistyy. Viime vuosina on ollut paljon kirjoituksia ja tutkimuksia metsäkylvyistä, joten tiedätkin sen tarkoittavan metsässä vietettyjä tuokioita?
Qing Lin Shinrin-Yoku, japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet on helppolukuinen ja viehättävä kirja, vaikka kirjoittaja on Nipponin lääketieteellisen yliopiston tohtori. Metsäkylpyjen tieteelliset tutkimukset ja niiden tuloksetkin hän tuo kansantajuisesti esiin. Lukunautintoa lisäävät monet värikkäät luontokuvat Japanista. Ne rauhoittavat, kutsuvat astumaan hillittyyn tunnelmaan ja mahdollisen stressin purkautumiseen. Kirjasta löytyy selitys myös tälle ilmiölle.
Shinrin-yoku on jaettu 4 lukuun ja alkusanoissa on mielestäni koko metsäkylpy-ajatuksen ydin. Näin on näytelmäkirjailija Zeami Motokiyo kuvannut metsässä syntyvää vaistoa, aistimusta:
(...) hienovaraisiksi bambujen varjoiksi bambujen pinnalla - tunteeksi joka syntyy, kun näkee auringon laskevan kukkien täyttämän kumpareen taa tai kun vaeltaa suuressa metsässä ilman ajatustakaan paluusta.
Tunteesta tieteeksi Qing Li esittelee omaa tieteellistä uraansa ja miten hän alunperin kiinnostui luonnon tervehtävästä vaikutuksesta. Myös em. vaikutusten mittaaminen ja toteen näyttäminen on tässä luvussa esillä.
Toisessa osiossa onkin jo ihan tavallisen ihmisen kokemus tarkastelussa ja Metsäkylvyn harjoittaminen kokoaa käytännön ohjeita metsään tai puistoon lähtevälle. Tässä yksi peruspilari:
On tärkeää löytää itselle sopiva paikka. Jos rakastat kostean maaperän tuoksua, rauhoitut varmasti sellaisessa paikassa, missä sitä on tarjolla. Silloin myös metsän vaikutukset ovat voimakkaampia. Ehkä tiedät maaseudulla alueen, joka muistuttaa lapsuudesta tai menneistä hyvistä asoista. Sellaiset paikat ovat tärkeitä, ja niihin syntyy syvä yhteys.
Luku esittelee metsäkävelyn lisäksi metsäjoogaa, metsässä syömistä, kuumalähdeterapiaa, kaupunkipuiden merkitystä ja aistien kautta tulevia elämyksiä.
Kolmas luku Metsän tuominen sisätiloihin esittelee miten tuoda kotiin ja vaikka työpaikoille rentouttavia tuoksuja, viherkasveja ja miten metsää voisi hyödyntää lääkekaappina.
Nimensä mukaisesti neljäs luku Mietteitä tulevaisuudesta katsoo eteen päin eli kaupunkimetsät saavat oman tilansa, ja lasten ja luonnon välisestä yhteydestä/tyhjiöstä on tärkeitä huomioita.
Lopussa on maailmakartalle asemoitu 40 kaunista metsää ja sieltä löytyy Suomen taigametsätkin. POMS- testi (profile of mood states) on käytössä oleva kaavake, jolla selvitellään psykologista hyvinvointia. Lopusta löytyvät myös kirjassa hyödynnetyt tutkimukset sekä lisäluettavaa , myös suomenkielisiä verkkosivustoja.
Vähän tylsän kannen sisällä on erittäin kaunis teos. Mainitsin jo, että teksti on helppolukuista ja osasyynä on iso fontti ja lyhyet kappaleet (tosin näin sivuja on kerääntynyt 310). Tieteellisiä faktoja, harjoituksia ja metsäkävelijöiden henkilökohtaisia kokemuksia on selkeästi raamitettu sivuille.
Monia japanilaisia kulttuurinpiirteitä tulee hienosti tekstin lomassa, kuten zen-buddhalaisuus, temppelit, ikebana, onomatopoettiset sanat luonnon äänille yms.
Jos Shinrin-Yoku voisi olla alkeet metsäkylpyihin, niin Marko Leppäsen ja Adela Pajusen Suomalainen metsäkylpy on jatko-opinnot tai syventävää opetusta. Myös suomalaisessa teoksessa on paljon sivuja, 246. Kuvitus on tässä tutuimmista kasveista ja värimaailma hillitympi, vaaleampi. Sopii erittäin hyvin!
Lukihäirikössä esittelin 16.3.2018 Leppäsen ja Pajusen Terveysmetsä, tunnista ja koe elvyyttävä luonto- teoksen (Gummerus, 2017) ja sama kevyt ja houkutteleva sävy on tekstissä nytkin. Kokonaisuudessaan tämän kirjan olemus on romaanityyppinen ja fontti häiritsevän pientä - tekee lukihäiriöiselle raskaaksi lukea monta lukua peräkkäin.
Sisältö on mielenkiintoista, lukujen niminä on mm. Kutsu metsään, Stressaavatko kuusetkin?, Mikrobikylpy, kiitos!, Kuningatar ja vitamiinit, Yhteyden eliksiiri ja Metsäyhteys. Huuhtova pimeys-osiosta lyötyy tämä mielenkiintoinen mietintä luonnon monimuotoisuuden puolesta:
Suurmetsässä voi törmätä kesäöinä pienin vihreisiin tuikkuihin polunvarren mättäillä ja kannoilla. Mystinen kylmän hehkun tuottavat kiiltomato-nimisen kovakuoriaislajin naaraat. Ne sytyttävät valon takaruumiinsa valoelimissä ja nostavat lyhtynsä kohti taivasta houkutellakseen luokseen koiraita. Suojaisissa metsissä kiiltomatonaaraiden valonäytös alkaa aikaisemmin kuin avomaastossa. Mitä valosaaste merkitsee näille ihmeellisille eläimille? Sitä ei tiedetä tarkasti, mutta yhdessä kokeessa on osoitettu, että vaikka naaraat voivat loistaa keinovalossa, koiraat eivät vältämäätä löydä niitä. Tämä voi johtaa populaatioiden pienenemiseen ja lopulta häviämiseen.
Tämä kirja on täynnä tietoa, metsässä herääviä tunnekokemuksia. Eivät taitoni riitä niitä enempää tähän tiivistämään. Ehdottomasti kannattaa tutustua - vaikka ennen pitempää retkeä metsän syliin. Niin kauan kuin meillä on lähellä noita upeita vihreitä keuhkoja:
Kun menetämme rakastamamme ihmisen, seuraa suruaika. Kun taas menetämme metsän, nousee suru, josta ei ole helppo puhua.
Lopussa on laaja lähdeluettelo ja liiteenä pieni hyvinvoinnin pisteytysohje luontoretken vaikutuksista.
Viihdytään luonnossa ja ihmetellään ensilumen herkkiä hiutaleita, Mörri Seppälä
<<<< * >>>>
Li Qing, Shinrin-Yoku: japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet (Readme.fi, 2018)
Haapasalo Jade, suomennos
Locher Sarah, kartat
Davis Michael, grafiikat
Leppänen Marko ja Pajunen Adele, Suomalainen metsäkylpy (Gummerus, 2019)
Noponen Jenni, kansi
Taustalla ihan sattumalta, mutta niin sopivasti Mielenrauhaa: luonnon ääniä ja musiikkia rentoutumiseen, Metsäretki, 2 cd-äänilevyä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti